KAMIJO 1.3.2015
-muistoja & kokemuksia-
Kertoja: hipsu (oma postaus löytyy täältä )
Lääkkeiden avulla pääsin seuralaiseni Nooran kanssa Glorian eteen hieman jälkeen kuuden. Onneksi jono liikkui nopeasti ja päästiin Glorian huomaan. Sisällä siirryttiin VIP – jonoon. Mun olo oli kokoajan koominen, enkä ymmärtänyt mistään mitään. Porukka meni aina ryhmissä sisälle saliin, jossa otettiin kuvat ja niin edelleen. Lopulta kun päästiin sisälle, tuijotin Kamijoa epäuskoisena enkä ymmärtänyt vieläkään mitä tapahtui. Nukuttiin melkeinpä kokopäivä, tai muuten vain koomassa istuttiin joten ei mikään ihme kun oli hieman ulalla. VIP – tilaisuus eteni nopeasti. Noustiin korokkeelle kättelemään Kamijoa, tervehdys, kiitokset ja alas. Ryhmän käteltyä oli aika ryhmäkuvan, joka kuvattiin Glorian parvelta. Sen jälkeen porukka olikin vapaa, kun viimein saatiin viimeinen ryhmä käsiteltyä. Jotkut pinkoivat eturiviin, jotkut myyntipöydälle. Me suunnattiin myyntipöydälle, koska eka puhe oli parvelle menosta mun olon takia. Päätin kuitenkin selviytyä kuin voittaja, joten päästiin eturiviin vasemmalle laidalle. Kello oli siinä vaiheessa seitsemän, joten edessä oli tunnin odotus. Kauhulla saatoin odottaa selviäisinkö elossa illasta.
Oli ollut jo pientä vihiä supportti jäsenistä. Viimein kellon lyödessä kahdeksan, oli aika nähdä pitivätkö ne paikkaansa. Kävi ilmi, että basistina toimi Versaillesista tuttu Masashi. Rummuissa toimi Maoki Yamamoto. Kitarassa toimi Meku. Keikka pyörähti käyntiin eloisasti. Oli mahtava nähdä pitkästä aikaa Kamijoa ja Masashia. Masashi oli huomattavasti ulospäin suuntautuvampi tällä kertaa kuin viimeisellä Versaillesin Suomen keikalla, jolloin Masashi vielä toimi sessiojäsenenä. Settilistasta ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Yritin parhaani mukaa ottaa keikalla aivan rauhassa, mutta olihan siinä omat ongelmansa. Kamijolle täytyy antaa 10+ esiintymisestä, sekä ainaisesta jaksamisesta vaikka ikääkin herralta jo löytyy. Kamijo jaksoi hyppiä ja pyörähdellä korkeista koroistaan ja raskaista vaatteista huolimatta. Luonnollisesti muu bändi jäi hiukan etäämmälle, mutta loppujenlopuksi Kamijo otti muut soittajat huomioon vaikka kyse olikin hänen soolokeikastaan. Keikka eteni energisesti, eikä ketään varmasti jätetty kylmäksi salissa. Yllättävän moni oli löytänyt tiensä sinä iltana Glorialle, josta voimme päätellä että fanikansaa löytyy vielä.
Haluaisin kiittää taas päätteeksi Jrocksuomea. Oli taas vihiä siitä, kuinka he eivät hoida asioita kunnialla. Että miksei kukaan muu hoida asioita. Olin liian väsynyt ja kipeä ottaakseni huomiota. Oletteko miettineet asiaa paremmin pidempää? Jrocksuomi on tuonut meille vapaaehtoisesti bändejä toiselta puolelta maailmaa jo monia vuosia, saamatta siitä turhaa kiitosta. Ihmiset jaksavat joka keikalle tullessa valittaa kuinka kaikki on taas pieleen järjestetty. On niin paljon helpompi valittaa kuin miettiä mitä kaikkea se vaatii. Koittakaa itse tuoda bändi toiselta puolelta maailmaa kun fanikansa on mitä on. Millaista se on tehdä mitään kun ei anneta mitään kiitosta? Mitä jos heitä ei kiinnosta pian tuoda ketään kuunneltuaan valituksia? Ei kukaan voi saada täydellisesti onnistumaan niin suurta prosessia, sillä ihmisiä tässä kaikki vain ollaan. Kerran Jrocksuomi ei tee niin hyvää työtä, miksette tee itse heidän puolestaan? Jos nyt pyyhittäisiin kaikki jrocksuomen järjestämät keikat, voitaisiin laskea melkein sormin Japanilaiset keikat. Yrittäisitte ihmiset hieman arvostaa sitä mitä tuodaan, eikä vain pohtia mikä meni vikaan. Voisitte itse yrittää puhua keskenänne, käyttäytyä asiallisemmin ja noudattaa sääntöjä! Aina joukossa joku törppöilee, eivätkä järjestäjät ole päävastuussa meidän törppöilystämme.
Kertoja: Chewwyn
Oma keikkapäiväni alkoi siinä aamuseitsemän tienoilla tavoitteena mennä jonottamaan seurani kanssa heti kymmeneltä, jolloin se oli sallittu. Tässä onnistuimmekin hyvin. Olimme ensimmäisinä jonossa. Jonotus meni vauhdilla hyvässä seurassa, bändin sound-checkiä ja Kamijon äänen avauksia kuunnellen, sekä pähkäillen mille puolelle keskellä lavaa olevaa uloketta olisi hyvä mennä. Sessiojäsenien näkemistä tuli odotettua lähestulkoon yhtäpaljon kuin itse Kamijon. Etenkin Masashin ja Mekun näkemistä livenä olin odottanut. Maoki oli nimenä tuntemattomampi, mutta ei jäänyt muiden sessiojäsenten varjoon.
VIP-lipullisille ovet aukesivat hiukan myöhässä, mutta se ei jännittynyttä tunnelmaa haitannut. Narikka piipahduksen jälkeen alettiin muodostamaan jonoa Meet & Greet - tilaisuutta varten. Tässä vaiheessa ymmärsin olevani jonon ensimmäinen ja olo oli sen mukainen. En ole ikinä jännittänyt yhtä paljon kuin tuona hetkenä. Hyvä kun edes tiesin, mitä jännitys on ennen tilaisuutta. Ovet sitten lopulta avattiin ja ensimmäiset 25 asteli sisään. Nopea tilanne tuntui kestävän ikuisuuden. Pystyn vieläkin luomaan verkkokalvoilleni kuvan Kamijon intenssiivisestä katseesta. Kättely tuntui kestävän pienen ikuisuuden, sillä Kamijo jutteli pitkät pätkät etten kaikkea edes muistanut enää tapahtuman jälkeen jännityksen takia. Hän myös kiitti pitkän kaavan mukaan fanilahjastamme, jonka antaminen jäi osakseni. Kaikkien 25 fanin kättelyn jälkeen oli kuvan vuoro. Olen iloinen, että B7klan pienensi ryhmäkuvan fanien määrää kaikista faneista pienempiin ryhmiin. Kaikkien ryhmien kättelyiden ja kuvien jälkeen oli vapaa liikkumaan.
Otimme paikat eturivin keskiosasta, ulokepalikan vasemmalta puolelta ja jäimme odottamaan. Siinä keikan alkua tuli juteltua takana olleille (kiitos teille, jos satutte lukemaan tämän!), jonka ansiosta aika sujahti erittäin nopeasti. Keikka alkoi ja se, millainen meno tulisi tämän illan olemaan, ei jäänyt epäselväksi. Kamijon esiintyminen oli mahtipontista ja yleisö lämpeni nopeasti. Myöskään sessiojäsenet eivät jättäneet kylmäksi ja fanserviceakin esiintyi. Ensimmäisten kappaleiden aikana tapahtunut horjahtaminenkin unohtui päätähden pyörähtelyn siimeksessä. Kamijon piruetit olivat niinkiin ilmavia pienessä tilassa, että minulla meinasi jäädä hiukset kiinni herran takin paljetteihin pari kertaa kallistaessani päätä väärään suuntaan siihen nähden. Fanimäärä Glorian sisällä oli selkeästi suurempi kuin se määrä, joka ulkona oli jonossa siihen aikaan, kun itse sisälle pääsen. Tästä olen hyvin tyytyväinen, vaikka samaan aikaan ollut kpop-ryhmän konsertti olikin verottanut Kamijon yleisömäärää ainakin muutaman ihmisen verran.
Kertoja: Chewwyn
Oma keikkapäiväni alkoi siinä aamuseitsemän tienoilla tavoitteena mennä jonottamaan seurani kanssa heti kymmeneltä, jolloin se oli sallittu. Tässä onnistuimmekin hyvin. Olimme ensimmäisinä jonossa. Jonotus meni vauhdilla hyvässä seurassa, bändin sound-checkiä ja Kamijon äänen avauksia kuunnellen, sekä pähkäillen mille puolelle keskellä lavaa olevaa uloketta olisi hyvä mennä. Sessiojäsenien näkemistä tuli odotettua lähestulkoon yhtäpaljon kuin itse Kamijon. Etenkin Masashin ja Mekun näkemistä livenä olin odottanut. Maoki oli nimenä tuntemattomampi, mutta ei jäänyt muiden sessiojäsenten varjoon.
VIP-lipullisille ovet aukesivat hiukan myöhässä, mutta se ei jännittynyttä tunnelmaa haitannut. Narikka piipahduksen jälkeen alettiin muodostamaan jonoa Meet & Greet - tilaisuutta varten. Tässä vaiheessa ymmärsin olevani jonon ensimmäinen ja olo oli sen mukainen. En ole ikinä jännittänyt yhtä paljon kuin tuona hetkenä. Hyvä kun edes tiesin, mitä jännitys on ennen tilaisuutta. Ovet sitten lopulta avattiin ja ensimmäiset 25 asteli sisään. Nopea tilanne tuntui kestävän ikuisuuden. Pystyn vieläkin luomaan verkkokalvoilleni kuvan Kamijon intenssiivisestä katseesta. Kättely tuntui kestävän pienen ikuisuuden, sillä Kamijo jutteli pitkät pätkät etten kaikkea edes muistanut enää tapahtuman jälkeen jännityksen takia. Hän myös kiitti pitkän kaavan mukaan fanilahjastamme, jonka antaminen jäi osakseni. Kaikkien 25 fanin kättelyn jälkeen oli kuvan vuoro. Olen iloinen, että B7klan pienensi ryhmäkuvan fanien määrää kaikista faneista pienempiin ryhmiin. Kaikkien ryhmien kättelyiden ja kuvien jälkeen oli vapaa liikkumaan.
Otimme paikat eturivin keskiosasta, ulokepalikan vasemmalta puolelta ja jäimme odottamaan. Siinä keikan alkua tuli juteltua takana olleille (kiitos teille, jos satutte lukemaan tämän!), jonka ansiosta aika sujahti erittäin nopeasti. Keikka alkoi ja se, millainen meno tulisi tämän illan olemaan, ei jäänyt epäselväksi. Kamijon esiintyminen oli mahtipontista ja yleisö lämpeni nopeasti. Myöskään sessiojäsenet eivät jättäneet kylmäksi ja fanserviceakin esiintyi. Ensimmäisten kappaleiden aikana tapahtunut horjahtaminenkin unohtui päätähden pyörähtelyn siimeksessä. Kamijon piruetit olivat niinkiin ilmavia pienessä tilassa, että minulla meinasi jäädä hiukset kiinni herran takin paljetteihin pari kertaa kallistaessani päätä väärään suuntaan siihen nähden. Fanimäärä Glorian sisällä oli selkeästi suurempi kuin se määrä, joka ulkona oli jonossa siihen aikaan, kun itse sisälle pääsen. Tästä olen hyvin tyytyväinen, vaikka samaan aikaan ollut kpop-ryhmän konsertti olikin verottanut Kamijon yleisömäärää ainakin muutaman ihmisen verran.
Ja mainitsenpa minäkin muutaman sanan tuosta ihmisten valituksesta, mistä jo Hipsukin mainitsi ylempänä. Jrocksuomelle haluan antaa kiitokset. Heidän puolestaan ei ole mitään pahaa sanottavaa. Oman näkökulmani mukaan suurin ongelma Kamijon keikalla oli ennemminkin B7klan, joka vastaa koko Kamijon juhlakiertueesta. Ainoa parantamisen vara, mitä keksin Kamijon keikasta puhuttaessa, on ryhmäkuva. Laatu ei ole parhainta mahdollista (ihan jo näin valokuvausta opiskelleena) ja ainakaan itsestäni ei ollut mukava yrittää tuijottaa kohti kirkkaita valoja, joiden edessä kuvaaja oli ja yrittää näyttää mahdollisimman vähän aineissa olevalta, jolta ainakin itse näytän, jos pitää katsoa kirkasta valoa kohti. Kuvakin oli kuitenkin B7klanin vastuualuetta, joten Jrocksuomella ei ole asian kanssa tekemistä. Valittamisen sijaan energian voisi suunnata moneen muuhun asiaan ja tunnetusti pelkällä valittamisella ei vaikutusta paljoa ole. Jos Jrocksuomi ei innosta, kokeilkaa itse tuoda jokin bändi. Sekin on vaihtoehto eikä kukaan ole kieltänyt sitä tekemästä. Rakentavaa palautetta voi aina antaa, mutta valittaminen ei sitä ole, valitettavasti. Myös sääntöjen noudattaminen, muiden kunnioittaminen, sekä puhdas maalaisjärjen käyttö on keikoilla enemmän kuin suotavaa.
