the GazettE - OMINOUS

Eli videon lopun mukaan DOGMA - albumi julkaistaan 26.8. !!!

MIYAVI Mission: Impossible

Miyavi on päässyt tekemään tunnarin elokuvaan Mission Impossible. 

Alapuolelta löytyy virallinen musiikkivideo. 

X Japan julkaisee uuden studioalbumin

Kyseinen albumi julkaistaan 11. maaliskuuta ja on ensimmäinen albumi yhtyeeltä 20 vuoteen. Se on jatkoa vuonna 1996 julkaistulle Dahlia-albumille ja se tulee sisältämään täysin uusia kappaleita. Tämän lisäksi yhtye julkaisee dokumentin, joka kertoo sen historiasta. Tuottajana toimii John Battsek ja ohjaajana on puolestaan Stephen Kijak. Dokumentti saa ensi-iltansa SSE Wembley Arenalla Lontoossa 12.3.2016 X Japanin konsertissa.

An Cafelta uusi single

An Cafe julkaisee "sennen DIVE" nimisen singlen 26. elokuuta. Tästä kyseisestä singlestä tulee olemaan neljä eri versiota ja se on bändin aiempaa tuotantoa vakavampi. Versioista "Limited" ja "Musing" editionit sisältävät kaksi biisiä, joista toinen on sama ja toinen eriävä. Nämä versiot sisältävät myös dvd:n. Regular edition versioista A sisältää myöskin kaksi kappaletta, joista toinen on sama kuin edeltävissä ja toinen uusiversio bändin yhdestä tunnetuimmasta laulusta, Smile Ichiban ii Onna. Regular edition versiot B-F sisältävät kukin vain yhden biisin. Ne eroavat kuitenkin toisistaan ulkoasun perusteella ja jokaisella jäsenellä on ns. oma versionsa.

D comeback !

D comeback! 

D jäi tauolle 2014 Joulukuussa Asagin purentaelimöstön toimintahäiriön vuoksi. Mies oli kärsinyt kivuista aina kahdeksan vuoden ajan, jotka ovat pahentuneet vuosi vuodelta. Lääkärin määräyksestä laulaja päätyi bändin kanssa yhteispäätöksestä tauolle. 

Nyt kuitenkin D on julkaissut HAPPY UNBIRTHDAY tourin Syyskuulle. 

Samalla nimellä ilmestyy myös single Syyskuussa! 

BORN NEW LOOK

BORN 'in uusi lookki uutta ilmestyvää mini-albumia varten. 

Mini-albumi kantaa nimeä Alternative Tarantula ja albumi julkaistaa 22. heinäkuuta.

PROVIDENCE

Uusi video Nocturnal Bloodlust 'lta ! 

MIYAVI EU Tour 2015

Samurai-kitaristi MIYAVI palaa Eurooppaan kiertueelle jälleen! 

Kiertue kantaa nimeä WE ARE THE OTHERS. 

Kiertue yltää aina Suomeen saakka. Aristi esiintyy 16. lokakuuta Nosturilla, Helsingissä. 

Täältä voi jo ostaa lippuja! 

Diaura new songs 2015

MEJIBRAY - VENOMS.app mini-albumi

MEJIBRAY istuu studiolla vissiin yötä päivää. Vastikään ilmestyi Nepenthes ja Eiki singlet, Eiki PV 'n kera. Elokuun 5. päivä on määrä ilmestyä VENOMS.app mini-albumi. 

Mini-albumi julkaistaan kolmena versiona. 

MEJIBRAY Eiki

Mejibrayn EIKI sinkulla olevat raidat ovat nyt kuunneltavissa youtuben ihmeellisessä maailmassa.

Eiki PV ilmestyi muutama päivä sitten.

Arvostelussa Miyavi The Others -albumi

Lupasin arvostelua Miyavin The Others albumista, joten tässä tulee. En ole ennen kirjoittanut albumi – arvostelua mutta ehkä selviän tästä jotenkin, hömhöm. (Vaikka melkein tekisi mieli mennä periaatteella hyvä, huono, hyvä, huono – mutta eihän se olisi hyvä arvostelu.)

Albumi pyörähtää käyntiin kappaleella CRUEL. Mun täytyy sanoa ensi alkuun, ettei ensimmäisenä biisinä herätä turhia toivoja albumista. Tuntuu että kyseinen kappale on todella outoa tuotantoa Miyavilta, eikä massiivinen ääni paranna asiaa lainkaan.

Into The Red (saa hymyn huuleen tämän nimen sillä olen katsonut koko viikonlopun orange is the new black joten...) tuo viimein hyvää fiilistä ja saa hetkessä hyräilemään mukana, vaikkei sitten tietäisikään lyriikoita. Tarttuva rytmi toimii varmasti paremmin kuin hyvin livenäkin.

Come Alive on hyvää jatkoa Into The Red ’lle. Kyseinen kappale on yhtä tarttuvaa settiä mitä edeltäjänsä, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan saa hymyn huulille. Kappale kantaa funk – vivahteita onnistuneesti. Mukana menoa säestämässä piano toimii ehdottomasti.

Alien Girl kantaa elektronisempaa soundia. Satunnaiset kohdat tuovat Miyavin jo aikaisempia kappaleita mieleen, mutta varsinaisesti en perusta kyseisestä kappaleesta ihan järjettömästi ainakaan toistaiseksi. Tottuneena vanhaan tuotannon kuluttajana kuuntelen tämän vain puolella korvalla. Rauhallisempaa menoa, silti uskoisin tämän toimivan paremmin livenä.

Let go on jo aiemmin julkaistu sinkku, joten osasin luoda jo jonkinlaisia mielipiteitä etukäteen. Albumiversiossa on soundit muokattu hieman erilaisemmiksi aiemmasta versiosta. Toistoahan tämä kappale on mutta menee siinä ja siinä. Kappale on samaa toistoa, vaikka silti kuunneltava sivukorvalla.

Odyssey on ensimmäinen kappale joka on esitetty suurimmilta osaksi japaniksi, joka sai ainakin itseni tuudittumaan turvallisuuden tunteeseen. Kappale on tahdikas ja sai hoilailemaan mukana. Luultavasti paljon vaikuttaa asia että mun mielestä on vieläkin yhtä ihana kuulla Miyavi laulamassa japania, vaikka englanti on tullut suureksi osaksi kaikkea miehen elämässä. 

All the way edustaa säröistä laulua ja itseäni ainakin kyseinen tekijä ärsytti heti kappaleen kuultua. Oli vaikea yrittää kuunnella kappaletta ilman että olisin kierinyt tuolissa sen säröisyyden ansioista. Kyllähän tuota kuuntelee.

Unite kappaleessa laulaa Miyavin kansa Rob Harvey, jonka korkea ääni sointuu kappaleeseen hyvin. Kappale on menevä ja varmasti toimii livenä, siltikin tämä kyseinen kappale saa jonkun ikävä särähdyksen fiiliksessä. Tiedä mistä se johtuu, mutta ehkä te muut vältytte tältä tuntemukselta.

The Others oli mahdollista myös kuulla ennen albumin ilmestymistä videon kera. Menevä biisi joka saa hymyn huulille ja saa mystisen voiman sisällä nousemaan. Pidän miyavin kappaleissa siitä erityisesti että ne saavat uskomaan huomiseen ja tässä on omanlainen vivahde joka saa käymään taistoon negatiivisuuden kanssa.

Calling alkaa omaa korvaa miellyttävästi, nimittäin vihellyksillä. Heti alussa saatetaan kuulla useampia soundeja jotka lupailevat tulevasta. Wou-ouoo (yritän tässä imitoida jotakin) kohdat saavat loistavan kappaleen tahtiin jammailemaan. Kyseinen kappale tuottaa rauhoittaa ja positiivista mieltä. (Jatkossa voin tehdä kirjoitelman Miyavin kappeleista jotka parantavat terveyttä eikö--)

Shangri-la on albumin viimeinen kappale, samalla myös albumin ainokainen cover – kappale Denki Grooven kappaleesta. Viimeisenä kappaleena tämä toimii hyvin eikä jätä kylmäksi vaikka cover onkin. Kertosäe perustuu kovin yksinkertaisista kiss, kiss, kiss rimmeistä. Alkuperäisen kipaleen kuunneltua en lähde vertailemaan sen erityisemmin suoritusta samankaltaisuudestaan, mutta olen iloinen että Miyavi on tehnyt kappaleesta omanlaisen. 

Kokonaisuudessa The Others –albumi on onnistunut. Siitä huolimatta en voi lakata kaipailemasta Miyavin vanhaa tuotantoa joka ei ollut läheskään näin elektronimaista. Tietenkin artistin on hyvä kokeilla kaikkia uusia tuulia, mutta siitä huolimatta kaipailen jotain sitä vanhaa ja ”tuttua” Miyavia.

Albumin sanoitukset ovat tyhjänpäiväisiä ja toistoa löytyy tuon tuosta. Voisin kuvitella ettei miehellä ole löytynyt tarpeeksi inspiraatiota istua sanoittamassa syvällisiä, joten turvautunut enemmänkin albumiin jolla luoda positiivista mieltä ilman sen erikoisempia sanoituksia.

Lisäksi albumissa oli mukana live Miyavin L.A. keikalta 18.02.2015 (73 min). Huomioitavaa on että tämä tulee ainoastaan kalliimmassa versioissa. Live itsessään oli yhtä hieno mitä Miyavin livet nyt aina.

Menkää ja ostakaa albumi. Voitte itse päättää oliko albumi hyvä vai ei. Minä kuittaan ja poistun.

the GazettE - DOGMA teaser #02

Mitä tähän edes pitäis kirjottaa? Täydellistä.

D.I.D in Europe

D.I.D. in Europe

Kuunteletko D.I.D bändiä? 

Hyviä uutisia jos kuuntelet;

- nyt sinulla on mahdollisuus liittyä facessa ryhmään yläpuolella olevasta linkistä, josta on informoitu aina managerille saakka. Tänää manageri vastasi, ja keskustelut aloitettu. Mahdollisuudet on siis suuret ja ne suurenevat mitä enemmän kyseistä ryhmää jaetaan ja mitä enemmän liittyjiä tulee. 

Mikään ei ole mahdotonta.

Alapuolella näytettä D.I.D bändiltä.
Kaikki rohkeasti nyt tutustumaan tähän kyseiseen bändiin.

HITT lippuja ostamaan!

HITT:in lippuja on varmaan jo aika kauan pystynyt ostamaan ja omani hankin viikko sitten. Lipun voit ostaa täältä: http://www.tiketti.fi/Hitt-JPN-GLORIA-Helsinki-lippuja/17371 !!!

Mejibray - Eiki single

Mejibray julkaisee 6.5. kolmannentoista singlensä. Single kantaa nimeä Eigi 

Single on jo tilattavissa!

Eiki [Regular Edition]

Eiki [w/ DVD, Limited Edition / Type B]

Eiki [w/ DVD, Limited Edition / Type A]

Diaura + the GazettE 2015 päivitys

Pakko sanoa, että en malta odottaa tuota Gazen uutta albumia. Sain jo semmoset halvaukset pelkästä teaser spotista. Itkin ja huusin joka kerralla kun katoin sen uudestaan ja uudestaan...

MIYAVI - The Others

Miyavin The Others -albumi on jo tilattavissa!

Albumilta makupalana toimii The Others video. 

Tulossa levyarvostelu kyseisestä albumista heti oman levyn kotiuduttua.

Kamijo 1.3. Gloria

KAMIJO 1.3.2015

-muistoja & kokemuksia-

Kertoja: hipsu (oma postaus löytyy täältä )

Lääkkeiden avulla pääsin seuralaiseni Nooran kanssa Glorian eteen hieman jälkeen kuuden. Onneksi jono liikkui nopeasti ja päästiin Glorian huomaan. Sisällä siirryttiin VIP – jonoon. Mun olo oli kokoajan koominen, enkä ymmärtänyt mistään mitään. Porukka meni aina ryhmissä sisälle saliin, jossa otettiin kuvat ja niin edelleen. Lopulta kun päästiin sisälle, tuijotin Kamijoa epäuskoisena enkä ymmärtänyt vieläkään mitä tapahtui. Nukuttiin melkeinpä kokopäivä, tai muuten vain koomassa istuttiin joten ei mikään ihme kun oli hieman ulalla. VIP – tilaisuus eteni nopeasti. Noustiin korokkeelle kättelemään Kamijoa, tervehdys, kiitokset ja alas. Ryhmän käteltyä oli aika ryhmäkuvan, joka kuvattiin Glorian parvelta. Sen jälkeen porukka olikin vapaa, kun viimein saatiin viimeinen ryhmä käsiteltyä. Jotkut pinkoivat eturiviin, jotkut myyntipöydälle. Me suunnattiin myyntipöydälle, koska eka puhe oli parvelle menosta mun olon takia. Päätin kuitenkin selviytyä kuin voittaja, joten päästiin eturiviin vasemmalle laidalle. Kello oli siinä vaiheessa seitsemän, joten edessä oli tunnin odotus. Kauhulla saatoin odottaa selviäisinkö elossa illasta.

Oli ollut jo pientä vihiä supportti jäsenistä. Viimein kellon lyödessä kahdeksan, oli aika nähdä pitivätkö ne paikkaansa. Kävi ilmi, että basistina toimi Versaillesista tuttu Masashi. Rummuissa toimi Maoki Yamamoto. Kitarassa toimi Meku. Keikka pyörähti käyntiin eloisasti. Oli mahtava nähdä pitkästä aikaa Kamijoa ja Masashia. Masashi oli huomattavasti ulospäin suuntautuvampi tällä kertaa kuin viimeisellä Versaillesin Suomen keikalla, jolloin Masashi vielä toimi sessiojäsenenä. Settilistasta ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Yritin parhaani mukaa ottaa keikalla aivan rauhassa, mutta olihan siinä omat ongelmansa. Kamijolle täytyy antaa 10+ esiintymisestä, sekä ainaisesta jaksamisesta vaikka ikääkin herralta jo löytyy. Kamijo jaksoi hyppiä ja pyörähdellä korkeista koroistaan ja raskaista vaatteista huolimatta. Luonnollisesti muu bändi jäi hiukan etäämmälle, mutta loppujenlopuksi Kamijo otti muut soittajat huomioon vaikka kyse olikin hänen soolokeikastaan. Keikka eteni energisesti, eikä ketään varmasti jätetty kylmäksi salissa. Yllättävän moni oli löytänyt tiensä sinä iltana Glorialle, josta voimme päätellä että fanikansaa löytyy vielä.

Haluaisin kiittää taas päätteeksi Jrocksuomea. Oli taas vihiä siitä, kuinka he eivät hoida asioita kunnialla. Että miksei kukaan muu hoida asioita. Olin liian väsynyt ja kipeä ottaakseni huomiota. Oletteko miettineet asiaa paremmin pidempää? Jrocksuomi on tuonut meille vapaaehtoisesti bändejä toiselta puolelta maailmaa jo monia vuosia, saamatta siitä turhaa kiitosta. Ihmiset jaksavat joka keikalle tullessa valittaa kuinka kaikki on taas pieleen järjestetty. On niin paljon helpompi valittaa kuin miettiä mitä kaikkea se vaatii. Koittakaa itse tuoda bändi toiselta puolelta maailmaa kun fanikansa on mitä on. Millaista se on tehdä mitään kun ei anneta mitään kiitosta? Mitä jos heitä ei kiinnosta pian tuoda ketään kuunneltuaan valituksia? Ei kukaan voi saada täydellisesti onnistumaan niin suurta prosessia, sillä ihmisiä tässä kaikki vain ollaan. Kerran Jrocksuomi ei tee niin hyvää työtä, miksette tee itse heidän puolestaan? Jos nyt pyyhittäisiin kaikki jrocksuomen järjestämät keikat, voitaisiin laskea melkein sormin Japanilaiset keikat. Yrittäisitte ihmiset hieman arvostaa sitä mitä tuodaan, eikä vain pohtia mikä meni vikaan. Voisitte itse yrittää puhua keskenänne, käyttäytyä asiallisemmin ja noudattaa sääntöjä! Aina joukossa joku törppöilee, eivätkä järjestäjät ole päävastuussa meidän törppöilystämme. 



Kertoja: Chewwyn

Oma keikkapäiväni alkoi siinä aamuseitsemän tienoilla tavoitteena mennä jonottamaan seurani kanssa heti kymmeneltä, jolloin se oli sallittu. Tässä onnistuimmekin hyvin. Olimme ensimmäisinä jonossa. Jonotus meni vauhdilla hyvässä seurassa, bändin sound-checkiä ja Kamijon äänen avauksia kuunnellen, sekä pähkäillen mille puolelle keskellä lavaa olevaa uloketta olisi hyvä mennä. Sessiojäsenien näkemistä tuli odotettua lähestulkoon yhtäpaljon kuin itse Kamijon. Etenkin Masashin ja Mekun näkemistä livenä olin odottanut. Maoki oli nimenä tuntemattomampi, mutta ei jäänyt muiden sessiojäsenten varjoon.

VIP-lipullisille ovet aukesivat hiukan myöhässä, mutta se ei jännittynyttä tunnelmaa haitannut. Narikka piipahduksen jälkeen alettiin muodostamaan jonoa Meet & Greet - tilaisuutta varten. Tässä vaiheessa ymmärsin olevani jonon ensimmäinen ja olo oli sen mukainen. En ole ikinä jännittänyt yhtä paljon kuin tuona hetkenä. Hyvä kun edes tiesin, mitä jännitys on ennen tilaisuutta. Ovet sitten lopulta avattiin ja ensimmäiset 25 asteli sisään. Nopea tilanne tuntui kestävän ikuisuuden. Pystyn vieläkin luomaan verkkokalvoilleni kuvan Kamijon intenssiivisestä katseesta. Kättely tuntui kestävän pienen ikuisuuden, sillä Kamijo jutteli pitkät pätkät etten kaikkea edes muistanut enää tapahtuman jälkeen jännityksen takia. Hän myös kiitti pitkän kaavan mukaan fanilahjastamme, jonka antaminen jäi osakseni. Kaikkien 25 fanin kättelyn jälkeen oli kuvan vuoro. Olen iloinen, että B7klan pienensi ryhmäkuvan fanien määrää kaikista faneista pienempiin ryhmiin. Kaikkien ryhmien kättelyiden ja kuvien jälkeen oli vapaa liikkumaan.

Otimme paikat eturivin keskiosasta, ulokepalikan vasemmalta puolelta ja jäimme odottamaan. Siinä keikan alkua tuli juteltua takana olleille (kiitos teille, jos satutte lukemaan tämän!), jonka ansiosta aika sujahti erittäin nopeasti. Keikka alkoi ja se, millainen meno tulisi tämän illan olemaan, ei jäänyt epäselväksi. Kamijon esiintyminen oli mahtipontista ja yleisö lämpeni nopeasti. Myöskään sessiojäsenet eivät jättäneet kylmäksi ja fanserviceakin esiintyi. Ensimmäisten kappaleiden aikana tapahtunut horjahtaminenkin unohtui päätähden pyörähtelyn siimeksessä. Kamijon piruetit olivat niinkiin ilmavia pienessä tilassa, että minulla meinasi jäädä hiukset kiinni herran takin paljetteihin pari kertaa kallistaessani päätä väärään suuntaan siihen nähden. Fanimäärä Glorian sisällä oli selkeästi suurempi kuin se määrä, joka ulkona oli jonossa siihen aikaan, kun itse sisälle pääsen. Tästä olen hyvin tyytyväinen, vaikka samaan aikaan ollut kpop-ryhmän konsertti olikin verottanut Kamijon yleisömäärää ainakin muutaman ihmisen verran.

Ja mainitsenpa minäkin muutaman sanan tuosta ihmisten valituksesta, mistä jo Hipsukin mainitsi ylempänä. Jrocksuomelle haluan antaa kiitokset. Heidän puolestaan ei ole mitään pahaa sanottavaa. Oman näkökulmani mukaan suurin ongelma Kamijon keikalla oli ennemminkin B7klan, joka vastaa koko Kamijon juhlakiertueesta. Ainoa parantamisen vara, mitä keksin Kamijon keikasta puhuttaessa, on ryhmäkuva. Laatu ei ole parhainta mahdollista (ihan jo näin valokuvausta opiskelleena) ja ainakaan itsestäni ei ollut mukava yrittää tuijottaa kohti kirkkaita valoja, joiden edessä kuvaaja oli ja yrittää näyttää mahdollisimman vähän aineissa olevalta, jolta ainakin itse näytän, jos pitää katsoa kirkasta valoa kohti.  Kuvakin oli kuitenkin B7klanin vastuualuetta, joten Jrocksuomella ei ole asian kanssa tekemistä. Valittamisen sijaan energian voisi suunnata moneen muuhun asiaan ja tunnetusti pelkällä valittamisella ei vaikutusta paljoa ole. Jos Jrocksuomi ei innosta, kokeilkaa itse tuoda jokin bändi. Sekin on vaihtoehto eikä kukaan ole kieltänyt sitä tekemästä. Rakentavaa palautetta voi aina antaa, mutta valittaminen ei sitä ole, valitettavasti. Myös sääntöjen noudattaminen, muiden kunnioittaminen, sekä puhdas maalaisjärjen käyttö on keikoilla enemmän kuin suotavaa. 

Miyavi - The Others

Miyavi julkaisee uuden albumin 15. huhtikuuta. 

Uusi albumi kantaa nimeä The Others. 

Albumi tullaan julkaisemaan kahtena versiona. Limited edition tulee sisältämään CD 'n lisäksi DVD materiaalia Miyavin viimeisimmältä keikalta (El Rey Theatre | L.A). Regular versio sen sijaan sisältää ainoastaan CD 'n. 

[CD]
01. Cruel
02. Into The Red
03. Come Alive
04. Alien Girl
05. Let Go (2015 Ver.)
06. Odyssey
07. All The Way
08. Unite (feat. Rob Harvey)
09. The Others
10. Calling
11. Shangri-La

Regular Edition

Limited Edition

Lycaon disband

Twitterissä odotti yllätys kun en ollut sitä neljään tuntiin selannut. Nimittäin Lycaon hajoitetaan tänä vuonna ja viimeinen single tulee 27.5.2015. Lycaonin LAST LIVE on 6.11.2015 tuon videon perusteella ja se on oletettavasti sitten jossain päin Japania.

Itse sain nauttia heidän live-esityksestä Suomessa 6.9.2014. Jään kaipaamaan Lycaonia vaikka en tämän bändin suuri fani koskaan ole ollut (huom. joskus Lycaon kuului vielä top 5 bändeihini). 

Toivotetaan Lycaonin jäsenille heipsut ja kaikkea hyvää! ♥

Adams-keikka 20.2.2015

Tässä postauksessa minä ja Hipsu kerromme omia muistoja ja kokemuksia  Adamssin keikalta 20.2.2015 Gloriasta.    

Kertoja: Gaggisan (oma postaukseni keikasta: TÄÄLLÄ)

En ollut aikaisemmin Adamssin fani ja menin keikalle pitämään vain hauskaa ja katsomaan komeita miehiä. Olin kuunnellut heiltä kolmea biisiä ja kaksi niistä soitettiin keikalla (Dizzy Love ja Sweet Dreams). Keikkaa ennen oli joku suomalainen lämppäribändi.

Keikkalle jonottamisen aikana oli kauhean kylmä tietenkin. Kuitenkin tämä kylmyys ja seisomisen tuska palkittiin tosi hyvällä keikalla. Eturivin paikalla parasta oli kun näki ihan kaiken ja sai hiplata kumpaakin miestä. 

 

Mulla ongelmana oli kuulla mitä ne selitti keikan aikana ja mitä se joku nainen tuli siihen kertomaan. Onneksi jäätiin keikan loputtua katsomaan miksi kaikki jäivät sinne. Saatiin selville, että nimmarit jaetaan kaikille (jotka olivat siis ostaneet jonkun myynnissä olevan tuotteen > tuotteeseen kirjotettiin nimaarit).

 Mulle parhaat muistot keikasta oli: sai hiplata kumpaakin ihan törkeen paljon, hyvää musiikkia ja nimmarit! En edelleenkään pysty katsomaan tätä kuvaa ilman, että tulee itku. :D

Odotin kaverini kanssa koko nimmari jonon loppuun ja kysyttiin saako ottaa herroista kuvan. Hmm ai että:3

 ♥: Gaggisan

Kertoja: hipsu

Vettä satoi, tuuli riehui – mikäs muu kuin keikkapäivä ja kaunis jonotus sää. Meidän piti jonottaa Shaton kanssa ja varta vasten herättiin tuskallisen aikaisin. Siitä heräämisestä, ajoissa laittautumisesta ja ajoissa ehtimisestä huolimatta me ei päästy jonoon saakka neljäksi. Sen sijaan majoituttiin mäkkiin. Uhrauduttiin joskus kuuden aikoihin jonoon Essin seuraamme liittyneenä.

Sisälle päästiin ajalleen, noin 19:00 ovien auettua. Sisälle päästyämme suunta kävi suoraan eturiviin oikealle puolelle. Näkymät olisivat hyvät, jälleen kerran, mutta mitä muuta Glorialla voisikaan odottaa? Täytyy tähän väliin ylistää Gloriaa keikkapaikkana, koska parhain keikkapaikoista ikinä!

Illan show alkoi lämppäribändin FAEK tahdissa. Kyseistä bändiä ylläpitää Jae (laulaja), Red (kitaristi), Obey (basisti) ja Juza (rumpali). Siitä on aikaa kun Jae on nähty laulamassa, mutta täytyy sanoa että ei miehen laulutaito ole mihinkään kadonnut, päinvastoin! En ole varma kuinka monta biisiä he esittivät, mutta niihin lukeutui FAEKin omien biisien lisäksi myös covereita. FAEK soitti hyvin, vaikka bändillä ei vielä pitkää taipaletta olekaan takanaan. Varmasti tämä keikka suo heille uusia mahdollisuuksia, sekä positiivista suosiota.

FAEKin jälkeen seurasi vajaan puolen tunnin tauko. Odotus oli jo käsinkosketeltavaa, eikä salista puuttunut innostunutta meininkiä. Kärsivällisen odotuksen päätteeksi Shota ja Adam astelivat lavalle, intoa puhkuen yhtä lailla kuin fanitkin. Keikka pyörähti käyntiin heti miesten saavuttua lavalle. Settilistaa ei löytynyt mistään päin, enkä muista sitä, joten pahoittelut siitä. Keikka eteni energisissä merkeissä, eikä miehissä ollut havaittavissa minkäänlaista jännitystä. Olin jo ADAMSin ensimmäisellä Suomen keikalla ihmeissäni siitä, kuinka nämä miehet todella pystyvät niin tyynenrauhallisesti pitämään sellaista show’ta keskenään. Se ei ollut muuttunut tälläkään kertaa mihinkään. Käsistä pitelyä, käsillä koskettelua, kiehnäämistä. Erityisesti mieleen painui miesten katsekontakti. Tapa, jolla miehet katsoivat toisiaan silmiin. Mitään sanomatta, mitään laulamatta – kuinka auliisti he pitivät katsekontaktin toisiinsa, taianomaista.

Keikan jälkeen seurasi nimmaritilaisuus.

Täytyy sanoa, että jos jotain jäi päähän niin aina jatkuva ADAMS biisien soiminen päässä aina keikasta lähtien tähän hetkeen saakka ja eteenpäin. En ymmärrä mikä siinä on, mutta niiden musiikki jää jotenkin aina soimaan päähän kuunneltuani kyseistä bändiä.

Keikka oli todella onnistunut. 

Kiitos järjestäjille, kiitos ADAMSille, kiitos FAEKille, kiitos seuralle ja kaikille keikalla olleille! 

the GazettE:n uusi lookki

Olen tässä vielä Adamssin keikan jälkeisessä aivot-off-tilassa, eli aivot ei oikeasti toimi kunnolla. Tämän takia en itse ole mitenkään fangirl-tunnelmissa Gazen uudesta luukista. Hmm, no tarkemmin kun katson Gazen luukkia niin omasta mielestäni ei kauheasti miellytä. Toivottavasti muut tykkää!

HITT Suomeen toukokuussa!

Just äsken näin uutisen, että HITT tulee Suomeen 9. toukukuuta! Toivottavasti teitä muitakin miellyttää saada HITT Suomeen. Ainakin itseäni miellyttää hyvin paljon, koska tutustuttuani tähän artistiin sain tietooni, että hän oli ollut Suomessa juuri vuonna 2012. Nyt onneksi pääsen katsomaan tätä upeaa (komeaa*) artistia!

♥: Gaggisan

Unbroken/Murtumaton

"If you can take it, you can make it."

UNBROKEN -arvostelussa 

Näyttelemässä: Miyavi Arvostelijat: Hipsu, Chewwyn

Käytiin kattomassa Shatonien kanssa Murtumaton ensi-illassa perjantaina, joten alempana nyt siitä arvostelua. (Lue: arvio tehty epävakaassa tilassa, koska miyavi)

Elokuva perustuu tositarinan olympiaurheilijasta ja sotasankarista Louis ”Louie” Zampperinista (Jack O’Connell). Toisessa maailmansodassa Zamperini ja kaksi hänen toveriaan (Domhnall Gleeson ja Finn Wittrock) joutuvat meren armoille Tyynellä valtamerellä pommikoneen pakkolaskeuduttua. Miehet joutuvat olemaan 47 vuorokauden ajan pelastuslautoilla säiden ja haikalojen armoilla. Viimein pelastuttuaan miehet päätyvät Japanin laivaston käsiin ja sotavankileirille. Vankileirillä Louie kohtaa Linnuksi kutsutun vanginvartijan (Miyavi), joka ensihetkistä lähtien ottaa Louien sadistisen väkivallan silmätikuksi. Lintu käyttää aseinaan asemaa ja väkivaltaa, sen sijaan Louien pitäessä pintansa henkisellä vahvuudella. Lintu tuntuu tunnistavan Louista oman taisteluhenkensä ja sitä suuremmalla halulla pyrkii murtamaan miehen.

Suomalaisille katsojille löytyy yhteys aina Suomeen saakka. Sotien välisenä aikana Zamperine menestyi juoksijana ja kilpaili 1936 olympialaisissa Berliinissä. 5000 metrin juoksussa hän jäi kahdeksanneksi kahden suomalaisten juoksijoiden joukossa, jotka nousivatkin aina mitaleille saakka.

Elokuvan on ohjannut ja tuottanut Angelina Jolie.

Siinä oli pientä ideaa ja nyt itse arvostelua kirjoittamaan.

Mun mielestä elokuva koostu kolmesta erillisestä "aikajanasta". Ensin käydään läpi vähän Louien menneisyyttä, sekä menestystä juoksijana. Hieman avataan verhoa sodasta pommikoneiden pommittaessa toisiaan. Siitä seuraa seuraava ajanjakso, jolloin Louie ja hänen kaksi toveriaan joutuu merenhätää valtamerellä. Valtamerellä vietettyä jaksoa ei sivutettu turhia, vaan annettiin aikaa. Valtamereltä viimein selvittyä alkaa viimeinen, mutta myös pisin ajanjakso. Viimeinen ajanjakso vietetään Japanin vankileirillä, missä kohtaa myös Lintu (Miyavi) astuu elokuvaan.

Aloitetaan siitä, että mun oli todella vaikea eka ajatella Jack O’Connell Louien rooliin, koska mies on näytellyt Skinseissä Cookia. Tästä pelosta huolimatta saatoin ilolla huomata, että nuoresta ”rellestäjästä” olikin kasvanut mies, eikä roolisuoritusta saattanut kuin ihailla, mies heittäytyi rooliinsa täysin.

Siirrytään tästä pikapuoliin Lintuun eli Miyavin roolihahmon puoleen. Mun täytyy myöntää, etten ajatellut sen roolin olevan ihan noin väkivaltainen. Mutta mitä se voi tarkoittaa? Miyavi suoriutui väkivaltaisen ja sadistisen hahmon näyttelemisestä, ei ehkä ongelmitta, mutta todella hyvällä lopputuloksella. Ottaen huomioon kielimuurit, miehen täysin päinvastaisen luonteen Linnusta ja Amerikan, että Japanin väliset ristiriidat – täytyy olla vaa todella ylpeä tästä artistista. En olisi ikinä ylipäätänsä uskonut, että Miyavi nähdään joskus elokuvateatterin kankaalla, puhumattakaan Angelina Jolien ohjaamassa elokuvassa. Välillä en tiennyt itkeä vai nauraa, pelkästään Linnun päähäänpistoksista. Silti ihmisten täytyisi yrittää muistaa näissä asioissa, että näytellyt hahmot ovat erikseen kuin taas näyttelijät itsessään.

Täytyy sanoa, että Angelina oli onnistunut ohjaamisessa erityisen hyvin, saatuaan kaiken toimimaan näin hyvin. En löytänyt elokuvasta mitään valitettavaa, lieneekö syynä sekava mielentila vai sokea hämärtyminen kaikelta valitettavalta.

Elokuva on kokonaisuudessa hyvin toteutettu, eikä katsominen käy liian pitkästyttäväksi. Tietenkään en tiedä oikein siitä, että Miyavi eritoten halusi näin luoda Amerikan ja Japanin välille puhtaampaa tilaa. Tiedä siitä sitten, oliko elokuva todella välien puhdistamista, koska väkivaltaa ja puhdasta vihaa elokuva ei jäänyt uupumaan.

Haluaisin arvostella Miyavia vielä enemmän, mutten löydä mitään konkreettista sanomista enää. En tiedä haluanko nähdä leffan uudestaan heti vai heti, mutta taidan siitä huolimatta ajautua katsomaan ennemmin kuin luulenkaan elokuvan uudestaan. Mielelläni näkisin Miyavin uudestaan valkokankaalla, mutta tiedättehän, kaipaan myös sitä miestä älyttömästi lavalle soittamaan. Vain aika ja tulevaisuus voi näyttää, mitä kaikkea mies saakaan vielä aikaan. 

by. hipsu

- - - -

Hipsu kirjoitti elokuvan juonen niin hyvin ettei mulla ole siihen oikeastaan mitään lisättävää. Itse kävin katsomassa elokuvan Hipsun tavoin perjantaina ensi-illassa parin kaverini kanssa.

Elokuva on yhdistelmä eri ajoista Zamperinin elämässä. Ajanjaksojen vaihteleminen leffan aikana on toteutettu mielestäni hyvin eikä oikeastaan mikään jää epäselväksi, vaikka parissa kohtaa ensin tuntui siltä. Elokuvassa on paljon yksityiskohtia, joihin oma huomioni kiinnittyi ja sai keskittymään entistä paremmin itse tarinaan. Esimerkkinä olympialaiskohtauksessa mainitut suomalaiset sekä Zamperinin ja omien muistikuvieni mukaan japanilaisen urheilijan pieni tervehtiminen. Pidin siitä, ettei merellä ajelehtimista siivutettu suoraan vaan näytettiin, kuinka selviytyjät pärjäsivät ja elivät ennen kuin japanilaiset ottavat heidät talteen. Kokonaisuudessaan elokuva oli hyvin rakennettu ja kohtaukset tehty aidon tuntuisesti.

Elokuvan näyttelijäkaarti oli mielestäni hyvin onnistunut ja kaikki suorittivat roolinsa hyvin. Leffassa ei ollut minulle kauhean tuttuja kasvoja lukuunottamatta Miyavia ja Harry Potterissa aiemmin näytellyttä Domhnall Gleesonia, mutta pidin hyvin paljon näyttelijöiden roolisuorituksista. Henkilöiden ilmeikkyys sai uppoutumaan aika ajoin elokuvaan niin sisälle, että ilman Miyavia olisin tuskin muistanut olevani elokuvateatterissa.

Rooleista puheenollen on parasta siirtyä Miyaviin sekä hänen näyttelemäänsä Lintuun, toisin sanoen Zamperinin vankileirin johtajaan Mutsuhiro Watanabeen. Miyavin luonteen tuntien rooli ei ole ollut hänelle helppo. Haastatteluissa hän on myös itse kertonut, kuinka hankalaa hänen oli esittää henkilöä, jonka luonne poikkeaa hänen omastansa hyvin paljon. Kaiken tämän huomioonottaen Miyavi suoriutuu ensimmäisestä roolistaan valkokankaalla erittäin hyvin. Myös minut yllätti roolihenkilön väkivaltaisuus. Tiesin jo etukäteen, että hahmo on väkivaltainen, mutta väkivallan paljous yllätti silti. Kaikesta huolimatta MYV osaa tehdä hahmostaan myös psykologisesti kiinnostavan. Herra onnistui ilmeillä, eleillä ja äänen painotuksella luomaan Linnusta samalla julman ja sadistisen, mutta kuitenkin tietyssä mielessä ilkikurisen ja herkän hahmon. Vaikka elokuvan pääpaino olikin Jack O’Connellissa ja hänen hahmossaan Zamperinissa, oli Lintu teoksen mielenkiintoisin hahmo.

Elokuvan jälkeen aloin kaipaamaan Miyavia takaisin suomen lavoille esiintymään, mutta saa nähdä mitä herra vielä päätyy tekemään. Toisaalta haluisin nähdä herralta myös lisää elokuvarooleja. Myös sellaisia, jotka olisivat lähempänä Miyavin omaa luonnetta kuin Lintu. Aika näyttää miten käy.

by. Chewwyn

- - - -

KAMIJO Glorialla 1.3.

ADAMSin helmikuisen keikan lisäksi on Suomeen tulossa myös toinen Jrock-keikka. Nimittäin Versaillesistakin tuttu Kamijo on tulossa viihdyttämään faneja Glorialle maaliskuun ensimmäinen päivä.

Kamijo on tunnettu hyvin melodisesta musiikistaan, jota hän osaa taivuttaa poprockista sinfoniseen metalliinkin, ja on ehkäpä jopa yksi tunnetuimmista visual kei-skenessä. Hän on uransa aikana ehtinyt vaikuttaa Versaillesin ja soolouransa lisäksi myös esimerkiksi Lareinessa ja New Sodmyssa, joiden kappaleita tullaan keikalla myöskin kuulemaan. Maailmankiertue onkin 20-vuotisen uran juhlistus.

 

Pari musiikkinäytettä Kamijon uran varrelta:

Keikalle on myynnissä sekä normaaleja lippuja hintaan 37.50€ (sis. palvelumaksut) että VIP-lippuja, joihin sisältyy aikainen sisäänpääsy, Meet&Greet-tilaisuus ja ryhmäkuva artistin kanssa hintaan 68€ (sis.palvelumaksut)
Lippuja voi ostaa Tiketistä: http://www.tiketti.fi/Kamijo-GLORIA-Helsinki-lippuja/29704

MEJIBRAY MyMusicTaste

MEJIBRAY @ HELSINKI ||
Make this dream come true at MyMusicTaste!

Painakaa Make,
jakakaa twitterissä (twitter share),
jakakaa facebookissa (facebook share),
kutsukaa kavereita (invite friends),
laittakaa komentteja kommenttiboksiin.

Kaikilla näillä teoilla saamme gray stagen taaksemme,
ja siirrymme tasolle yellow stage. Ja siitä green stagelle.
Tehdään yhdessä unelmasta totta !

UV ja ADAMS-keikan ilmoitus

Toivottavasti tämä blogi lähtee hyvin nyt käyntiin ja tänne postailtaisiin usein, eikä tää blogi kuolisi ihan heti. Tämä on tällanen ilmotusluontoinen ns. normaalipostaus.

Aloitetaan nyt ihan ekana hyvän uuden vuoden toivotuksilla. Vaikka täällä ei olekkaan vielä lukijoita. Raketti kuvan otin itse ja liitin vain tuon tekstin tohon. Toivotaan että vuotena 2015 saataisin hyviä bändejä Suomeen keikalle!

ADAMS-KEIKKA TULOSSA 20.2.2015!

Mä en itse tiedä ADAMS-bändistä juuri mitään. He tekevät omasta mielestä liian tylsää musiikkia, mutta menen silti heidän tulevalle keikalle 20.2.2015. Syy siihen menemiseen on halvat liput (14,50€), sekä kaks hottia miestä. :D

(mun ymmärtääkseni mustahiuksinen on Shota ja Adam on tuo vaaleahiuksinen)

Tässä vielä muutama biisi, mitkä ovat mielestäni ihan jees.

  LIPUT KEIKALLE VOIT OSTAA TÄÄLTÄ: https://www.tiketti.fi/Adams-JPN-GLORIA-Helsinki-lippuja/29729