26. helmikuuta 2015

Adams-keikka 20.2.2015

Tässä postauksessa minä ja Hipsu kerromme omia muistoja ja kokemuksia
 Adamssin keikalta 20.2.2015 Gloriasta.  
 

Kertoja: Gaggisan (oma postaukseni keikasta: TÄÄLLÄ)

En ollut aikaisemmin Adamssin fani ja menin keikalle pitämään vain hauskaa ja katsomaan komeita miehiä. Olin kuunnellut heiltä kolmea biisiä ja kaksi niistä soitettiin keikalla (Dizzy Love ja Sweet Dreams). Keikkaa ennen oli joku suomalainen lämppäribändi.


Keikkalle jonottamisen aikana oli kauhean kylmä tietenkin. Kuitenkin tämä kylmyys ja seisomisen tuska palkittiin tosi hyvällä keikalla. Eturivin paikalla parasta oli kun näki ihan kaiken ja sai hiplata kumpaakin miestä. 
 
Mulla ongelmana oli kuulla mitä ne selitti keikan aikana ja mitä se joku nainen tuli siihen kertomaan. Onneksi jäätiin keikan loputtua katsomaan miksi kaikki jäivät sinne. Saatiin selville, että nimmarit jaetaan kaikille (jotka olivat siis ostaneet jonkun myynnissä olevan tuotteen > tuotteeseen kirjotettiin nimaarit).


 Mulle parhaat muistot keikasta oli: sai hiplata kumpaakin ihan törkeen paljon, hyvää musiikkia ja nimmarit! En edelleenkään pysty katsomaan tätä kuvaa ilman, että tulee itku. :D

Odotin kaverini kanssa koko nimmari jonon loppuun ja kysyttiin saako ottaa herroista kuvan. Hmm ai että:3
 ♥: Gaggisan


Kertoja: hipsu

Vettä satoi, tuuli riehui – mikäs muu kuin keikkapäivä ja kaunis jonotus sää. Meidän piti jonottaa Shaton kanssa ja varta vasten herättiin tuskallisen aikaisin. Siitä heräämisestä, ajoissa laittautumisesta ja ajoissa ehtimisestä huolimatta me ei päästy jonoon saakka neljäksi. Sen sijaan majoituttiin mäkkiin. Uhrauduttiin joskus kuuden aikoihin jonoon Essin seuraamme liittyneenä.

Sisälle päästiin ajalleen, noin 19:00 ovien auettua. Sisälle päästyämme suunta kävi suoraan eturiviin oikealle puolelle. Näkymät olisivat hyvät, jälleen kerran, mutta mitä muuta Glorialla voisikaan odottaa? Täytyy tähän väliin ylistää Gloriaa keikkapaikkana, koska parhain keikkapaikoista ikinä!
Illan show alkoi lämppäribändin FAEK tahdissa. Kyseistä bändiä ylläpitää Jae (laulaja), Red (kitaristi), Obey (basisti) ja Juza (rumpali). Siitä on aikaa kun Jae on nähty laulamassa, mutta täytyy sanoa että ei miehen laulutaito ole mihinkään kadonnut, päinvastoin! En ole varma kuinka monta biisiä he esittivät, mutta niihin lukeutui FAEKin omien biisien lisäksi myös covereita. FAEK soitti hyvin, vaikka bändillä ei vielä pitkää taipaletta olekaan takanaan. Varmasti tämä keikka suo heille uusia mahdollisuuksia, sekä positiivista suosiota.

FAEKin jälkeen seurasi vajaan puolen tunnin tauko. Odotus oli jo käsinkosketeltavaa, eikä salista puuttunut innostunutta meininkiä. Kärsivällisen odotuksen päätteeksi Shota ja Adam astelivat lavalle, intoa puhkuen yhtä lailla kuin fanitkin. Keikka pyörähti käyntiin heti miesten saavuttua lavalle. Settilistaa ei löytynyt mistään päin, enkä muista sitä, joten pahoittelut siitä. Keikka eteni energisissä merkeissä, eikä miehissä ollut havaittavissa minkäänlaista jännitystä. Olin jo ADAMSin ensimmäisellä Suomen keikalla ihmeissäni siitä, kuinka nämä miehet todella pystyvät niin tyynenrauhallisesti pitämään sellaista show’ta keskenään. Se ei ollut muuttunut tälläkään kertaa mihinkään. Käsistä pitelyä, käsillä koskettelua, kiehnäämistä. Erityisesti mieleen painui miesten katsekontakti. Tapa, jolla miehet katsoivat toisiaan silmiin. Mitään sanomatta, mitään laulamatta – kuinka auliisti he pitivät katsekontaktin toisiinsa, taianomaista.
Keikan jälkeen seurasi nimmaritilaisuus.


Täytyy sanoa, että jos jotain jäi päähän niin aina jatkuva ADAMS biisien soiminen päässä aina keikasta lähtien tähän hetkeen saakka ja eteenpäin. En ymmärrä mikä siinä on, mutta niiden musiikki jää jotenkin aina soimaan päähän kuunneltuani kyseistä bändiä.





Keikka oli todella onnistunut. 
Kiitos järjestäjille, kiitos ADAMSille, kiitos FAEKille, kiitos seuralle ja kaikille keikalla olleille! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti